Kuka murhasi Kreivi Shcaumanin?

From eRepublik Official Wiki
Jump to: navigation, search
edit

Sandbox This article was originally published in a Newspaper.

This article was selected by the Admin for inclusion to the wiki because of its general interest to the community and its high quality. The article may not meet the standards of neutrality.


Books.jpg Tämä sivu sisältää fiktiivistä tietoa. (Mikä tämä on?)
Languages: 
EnglishIcon-English.png
SuomiIcon-Finland.png

Kuka murhasi Kreivi Schaumanin on suomalaisen mediapersoonan ja poliitikon Kammo22n kirjoittama tarina, joka henkilön muiden jatkokertomusten tapaan oi hyvin suosittu tullessaan julkaistuksi. Tarinassa etsivä Hercule Kammoirot tutkii Suomen entisen presidentin Erwin Schaumanin murhaa. Kaikilla tarinassa esiintyvillä hahmoilla on esikuvansa suomalaisessa pelaajayhteisössä. Alkuperäisen tarinan kirjoitti Kammo22, käännöksen englantiin teki Engram Tarina julkaistiin alunperin Kammo22n sanomalehdessä Kammopaperi. Kammopaperin jatkokertomuksille tyypillisesti myös "Kreivi Schaumanin" yhteydessä järjestettiin kisa. Lajityypille uskollisesti tämän tarinan kohdalla arvuuteltiin murhaajaa.

Kuka murhasi Kreivi Shcaumanin?

Prologi

Tuuli puhalteli linnan, saaren ainoan rakenuksen, nurkissa. Prinsessa Medy nuosi portaat ylös ja koputti Kreivi Schaumanin oveen. Ei vastausta. Hän astui sisään yllään vaaleanpunainen iltapuku. -"Erwin darlin', do You wan..." Kirkaisu peitti alleen linnan tanssisalissa vietettävien juhlien äänet.

Luku 1

Etsivä Hercule Kammoirot käveli hitaasti ovesta sisään, piippuaan poltellen.

-" Koko suuressa juhlavierajoukossa on siis vain neljä mahdollista murhaajaa? Käsitinkö oikein?"

-"Kyllä. Ainoastaan Lordi Vihtori, Prinsessa Medy, Democrat ja...tuota... minä, olemme saaneet mahdollisuuden siihen...tuota...tekoon." Vastasi linnan hovimestari Jam Tzu.

-"Hmm...Teen niin kuin kuka tahansa hyvä salapoliisi. Haastattelen jokaista vuorollan ja paljastan lopulta syyllisen!"

-"Todellako! Pystyttekö todella siihen? Ei siis sillä että minulla olisi mittän salattavaa...ehehe...Oletko kuullut muuten sen vitsin kolmesta basistista jotka..."

-"Tottakai pystyn! Olenhan suuri etsivä Hercule Kammoirot. Ensimmäiseksi kuulustelen hänet viimeksi hengissä ja ensimmäiseksi kuolleena nähnyttä. Eli Prinsessa Medyä..."

Luku 2

Hercule Kammoirot käveli tanssisalin läpi. Väkijoukko hänen edessään jakaantui kahtia Kammoirotin astellessa tyylikkäästi, viiksiään haroen ja piippuaan poltellen.

Väkijoukosta kuului puhetta:

-"Ooh! Se on itse Hercule Kammoirrot!"

-"Taidan pyörtyä! Hän on idolini."

-"Aivan, Mikaseni, inflaatio todellakin kasvaa kokoajan..."

Kammoirot pysähtyi nuoren, vaaleanpunaiseen ja avokaulusiseen iltapukuun pukeutuneen naisen luokse.

-"Are You Princess Medy?"

-" Yes...*niisk*...I am. Who asks?"

-"Ehrm...So You d

on't know who I am? Well, I'm world famous detective Hercule Kammoirot."

-"Never heard..."

-."Well,ehrm, It's not important. I'd like to ask You some questions. First: Is it true You are last person who saw Count Schauman alive? And First who saw him strangeled?"

-"Yes. It's true...But I didn't do it! I...*niisk* I loved him..."

-"WHAT! You what?"

-"Yes, it's true. I really loved him. But...But now his gone...You have to find out who is murderer! You have to, mr. Kammoirot!"

-"Don't worry girl. This case is almost over. I'm so good detective that I even can find needle in haybale! But second question: Can You say who did this? Just say who You think it could be."

-"Ehrm...Let me think...I now! It must be strange Lord Vihtori! He hated my dear Erwin...Oh, poor Erwin..."

-"OK. Thank you Princess. You helped me a lot and as I said: Case is almost clear in my mind!"

-"Thank You so much!"

-"Well, bye then. And relax, I solve this case."

Luku 3

Kammoirot käveli portaat ylös. Ylätasanteella hän tapasi jälleen omituisen hovimestarin, Jam Tzun.

-"Hei! Mitä sinä teet täällä?" Kammoirot kysyi.

-"Ai, herra Kammoirot. En osannut odottaa teitä. Haluatteko että avaan oven Kreivin huoneeseen? Ruumis on yhä lattialla koskemattomana. Ainut mitä tein on oven sulkeminen. Oletko muuten kuullut vitsin kolmesta basistista jotka..."

-"Kyllä, avatkaa nyt vain se ovi" Kammoirot tiuskaisi.

Jam Tzu avasi oven. Näky sen takana oli hirveä. Kreivi makasi maassa valkoisena kuin lakana, silmät päässä pullottaen. Antiikkinen tuoli oli kaatunut hänen oikean kylkensä päälle.

Yhtäkkiä Kammoirot huomasi jotain maassa. Hän poimi pienen paperin palan maasta, aivan Kreivin vasemman käden vierestä. Kumartuessaan hän myös huomasi schaumanin oikeassa kädessä olevan sulkakynän.

Kammoirot tutki paperin palaa. Ainut mitä siihen oli kirjoitettu oli pienikokoinen ja hätäisesti kirjoitettu "EI".

-"Hmm... Voisinpa vaikka vannoa että Kreivi ei halunnut kuolla..."

-"Wow! Tehän olette parempi salapoliisi kuin tiesinkään!"

Selvästi innoissaan oleva nuori hovimestari huudahti ihailua silmissään.

-"Brhh...Onpa täällä kylmä. Mutta ikkunahan on auki!" Kammoirot huomasi ja sulki ikkuna, astuen varovaisesti ruumiin yli.

-"No, kiitos avustanne herra Tzu. Menen nyt jututtamaan seuraavaa kuulusteltavaa: Lordi Vihtoria."

Luku 4

-"Tekö olette Lordi Vihtori?" Kammoirot kysyi suurikokoiselta ja aristokraattisen oloiselta mieheltä. Tämä mulkaisi pienikokoista Kammoirottia monokkelinsa läpi ja vastasi ärtyneesti:

-"Tietenkin, näkeehän sen jo päältäpäin! Kuka muukaan on näin hyvin pukeutunut?"

-"Hmph...No minä...Jokatapauksessa: Tehän puhuitte Kreivin kanssa vain muutama minuutti ennen hänen kuolemaansa? Ettekä te ilmeisesti olleet kovin hyvissä väleissä?"

-"Aivan! Me puhuimme. Tai oikeastaan minä pidin puolentoista tunnin monologin ITSESTÄNI. Kerroin hänelle myös saaren eteläosassa olevista lokeista. Mokomia otuksia..."

-"Saisinko kesk..."

-"Ampua pitäisi! Saaren eteläosa pitäisi vallata niiltä mokomilta sulkakasoilta! Linnan pitäisi laajentaa valtapiiriään! Alistaa lokit ja vallata rannat! Jos MINÄ olisin tämän linnan johdossa niin MINÄ kyllä tietäisin kuink.."

-"KRHM! Asiaan...Mitenkä keskustelunne päättyi? Ilmeisesti huonosti?

-"Mistä hel*etistä te sen tiesitte? Ai niin olette salapoliisi... Kyllä, se moukka Kreivi ei jaksanut kuunnella elämänkertaani. Kerroin hänelle juuri siitä kuinka kerran lastentarhassa leikimme kukkulankuningasta ja MINÄ valtasin kukkulan ja kaikki muut laps..."

-"Kylläkyllä, aivan. Hän siis lähti pois?"

-"Aivan. Käveli mokoma skunkki pois...Käänsi selkänsä MINULLE ja marssi portaat ylös. Se Prinsessa, vai mikä wannabe kuninkaallinen olikaan, taisi vielä rauhoitella häntä, mutta sitten Kreivi lähti yläkertaan..."

Luku 5

Kammoirot lähti vähin äänin pois ja jätti Lordin puhumaan itsekseen. Hän sytytti piippunsa ja ja kävi hakemassa boolia. Kammoirot muisteli tapahtumia omasta näkökulmastaan...

Hän oli ollut, kuten koko muu eSuomen eliitti, viettämässä Kreivin syntymäpäivä tämän linnassa. Muutaman sanan Kreivin kanssa vaihdettuaan, hän oli mennyt polttelemaan piippuaan itäsiiven oviaukolle. Sitten oli alkanut tapahtua:

Medyn äänekäs kirkaisu oli tärisyttänyt linnan ikkunoita. Ihmisjoukossa oli alkanut äänekäs puheensorina ja kaikki kääntyivät katsomaan yläkerran porrastasanteella seisovaa Prinsessaa. Linnan hovimestari oli kiiruhtanut kalmankalpean Prinsesan luo. Muutaman minuutin keskustelun jälkeen herra Tzu oli taluttanut Prinsessan linnan pienemmän juhlasalin sohvalle rauhoittumaan.

Väkijoukossa oli nopeasti levinnyt huhu Kreivin murhasta. Silloin Kammoirot oli päättänyt toimia. Vaikka hän oli "Karjalan lähijunan- tapauksen" ratkaistuaan jäänyt eläkkeelle, hänet valtasi vastustamaton halu ratkaista tapaus. Ja sen hän tulisi ratkaisemaan.

Kammoirot sammutti piippunsa ja lähti jututtamaan seuraavaa epäiltyä: Democratia.

Luku 6

Kammoirrot kumartui lattialle. Hänen huomionsa oli kiinnittynyt pieniin, ruskeisiin kokkareisiin lattialla. Taikinan palasia.

-"Hmm...Suolainen haju.

Kammoirot mietti itsekseen ja pisti yhden palasen taskuunsa. Hän jatkoi kävelyään erään huonosti pukeutuneen ja hieman nuhruisen oloisen miehen luo.

-"Anteeksi. Tehän olette Jumala, tarkoitan Democrat? Haluaisin kysyllä teiltä hieman Kreivin kuolemasta."

-"Kyllä olen. Kyselkää pois."

"Olen saanut käsityksen että tekään ette olleet kovin hyvissä väleissä vanhan Kreivin kanssa?" Olenko oikeas..."

-"En todellakaan ollut! Minä vihasin sitä kapitalistia! Mokoma iso sika saikin kuolla!" Miehen silmissä oli fanaattista kiiltoa.

-"Tarkoitatteko Isosika?"

-"NJET! Iso sika, ei Isosika!"

-Ahaa, ymmärrän."

-"Tiesittekö että Leninin ÄO oli 358?"

-"E-en. Pakko sanoa että en tiennyt."

-"En minäkään. Halusin vain spämmiä tätäkin keskustelua."

Muutaman minuutin keskustelun jäkeen Kammoirot häipyi.

Luku 7

Karmea tukahtunut huuto vavisutti linnaa. Kammoirot juoksi kärppänä äänen suuntaan, se tuli linnan taidegalleriasta.

Kammoirot oli ensimmäinen joka ehti paikalle. Maassa hänen edessään makasi tunnettu teollisuuspatruuna Ommi naama sinertävänpunaisena ja henkeään haukkoen.

-"Lääh...Lääh...Murhayritys! Murhayritys! Olin tutkimassa tauluja kun kaksi kouraa tarttui minä niskasta. Meinasin tukahtua, onneksi sain huudettua. Mutta se mies pääsi pakoon...Lääh..."

Tässä vaiheessa muitakin kutsuvieraita alkoi virrata katsomaan mistä ääni tuli.

-" Olette siis varma että hän oli mies? Näittekö häntä?" Kammoirot kysyi.

-"E-en... Mutta haistoin. Hänen kätensä haisivat suolaisilta. Ne olivat miehen kädet, voin vaikka vannoa."

Kammoirot lähti ja jätti tehtaanomistajan muiden vieraiden hoidettavaksi. Hän mietti juuri kuulemaansa. Suolalta haisevat miehen kädet olivat yrittäneet kuristaa herra Ommin.

Luku 8

-"Joko juttu on ratkaistu?" Nuori ja omituinen hovimestari kysyi toiveikkaana.

-"Ei vielä. Minun täytyy haastatella vielä yhtä epäiltyä: Sinua. Kuinka kauan olette olleet edesmenneen Kreivin palveluksessa?

-"Vasta muutaman viikon. Edeltäjäni Kesper erosi Kreivin oikuttelujen takia. Hän ei muun muassa syö kuin vaaleaa leipää, pelkää bakteereita kuolakseen ja haluaa nukkua rahasäkki tyynyn alla...Tai siis halusi..."

Silloin jotain tapahtui. Kammoirot huomasi harmaiden aivosulujensa ratkaisseen rikoksen.

-"Kutsukaa kaikki vieraat viiden minuutin päästä linnan salonkiin. Olen ratkaissut tapauksen!"

Luku 9

Kammoirot antoi tarkoituksella odotuttaa itseään muutaman minuutin. Kun hän lopulta teatraalisesti avasi salongin oven, oli linnan hovimestari keventämässä tunnelmaa vitsillä jota lopetteli juuri.

-”...Ja sitten Pyhä Pietari sanoi sille norjalaiselle nunnalle: Ei tänne pingviinit pääse! Hahahahaha! Tajusitteko?”

Vierasjoukosta kuului vain pari tympääntynyttä tuhahdusta. Hovimestari punastui hieman. Hän oli ensimmäinen joka huomasi Kammoirotin saapumisen.

-”W00T! Sinua olemmekin jo odottaneet! Kerro meille kuka murhaaja on.” Hän sopersi innostuneena.

-”Ehem. Kaikki aikanaan, kaiki aikanaan.” Kammoirot aloitti ja jatkoi:

-”No niin. Kuten pyysin, koko linnan henkilökunta ja kaikki kutsuvieraat ovat nyt koolla. Kuten Herra Tzu on teille kenties jo ilmoittanut, olen ratkaissut tapauksen.”

Väkijoukossa alkoi innostunut puheensorina.

-”Herra Tzu, voisitteko ystävällisesti tulkata kaiken sanomani Prinsessa Medylle tästä eteenpäin? Kiitän. Alunperin minulle annettiin neljä epäiltyä: Prinsessa Medy, Lordi Vihtori, Democrat ja linnan hovimestari Jam Tzu.”

Kammoirot pani merkille noihin neljään kohdistuvat epäilevät katseet.

-”Kuulustelin, tai pikemminkin juttelin jokaisen epäillyn kanssa. Tulin lopulta kuitenkin siihen tulokseen että murhaaja ei ole kukaan heistä!”

Kammoirot korotti ääntään dramaattisesti ja väkijoukosta kuului äänekästä mutinaa.

-”Missä murhaaja sitten on? Onko hän päässyt karkuun?” Kysyi Presidentti Okkius huolestuneena.

-”Murhaaja on tässä huoneessa!”

Tähän mennessä äänekkäintä mutinaa vieraiden kesken.

-”Aivan, syyllinen on keskuudessamme tälläkin hetkellä! Tarkalleen ottaen tuon verhon takana! Arkkiviholliseni...”

Kammoirot huudahti osoitten pitkän, maahan ulottuvan verhon luo. Murhaaja astui esiin...

Luku 10

-”...ENGRAM!”

Se todellakin oli eSuomen sisäministeri Engram. Hän otti muutaman askeleen verhon takaa ja kutsuvierasjoukko perääntyi hänen tieltään.

-”Aivan! Se olin minä! Mutta mistä tiesit sen? Rikokseni piti olla täydellinen.”

Miehen silmissä oli vihaa Kammoirotia kohtaan.

Ah! Se ei ollut niin vaikeaa kuin voisi luulla. Sain sen selville kolmesta johtolangasta. Ensinnäkin, Kreivin huoneen ikkuna oli auki. Vanha Kreivi ei varmasti olisi itse pitänyt ikkunaa auki näin kylmällä säällä.”

Kammoirot piti pienen tauon ennen kuin jatkoi.

-”Oletan, että juttu meni näin: Te, Engram, jäitte pois juhlista vedoten kiireisiinne. Te kuitenkin hankitte SK:lta sukellusvarusteet joilla tulitte saarelle jälkikäteen. Nuorena ja vetreänä Te pääsitte kiipeämään, luultavasti ränniä pitkin, Kreivin työhuoneeseen tämän ikkunan kautta.

Siellä te väijyitte häntä kun hän saapui huoneeseensa. Unohditte kuitenkin sulkea ikkunan, se oli ensimmäinen virheenne.”

Engramin ilmeestä näki että Kammoirotin oletus oli osunut oikeaan.

-”Kuristitte vanhan, puolustuskyvyttömän Kreivin. Mutta sitten tullaankin toiseen johtolankaani ja Teidän toiseen virheeseenne. Kreivi Schauman ehti ennen kuolemaansa raapustaa paperille kaksi kirjainta. JOS hän ei olisi kuollut niin nopeasti, hän olisi kuitenkin jatkanut kirjoitustaan. Sanasta ”EI” olisi tullut ”ENGRAM”

Engram kirosi hiljaa.

-”Tämän tekonne jälkeen Te piilouduitte linnan taidegalleriaan. Mutta tässä tulee viimeinen ja kohtalokas virheenne: Te tiesitte että ette voisi näyttäytyä linnassa. Te myös tiesitte että voisitte joutua piilekelemään linnassa tuntikausia.

Otitte siis mukaanne evästä. Tarkalleen ottaen savolaisen kalakukon Kuopion torilta.”

Engram vilkaisi hieman häpeissään kainalossaan rötköttävää, puoliksi syötyä kalakukkoa.

-”Löysin maasta ruistaikinan murusia. Kuitenkin, kun jututin Herra Tzu'a, hän kertoi että edesmennyt Kreivi söi vain vaaleaa leipää!

Tapaus oli käytännössä ratkaistu, kun yhdistin mielessäni kaikki johtolangat Herra Ommin kertomaan miehen käsien suolaisesta hajusta. Haju lähti tietenkin kalakukosta.”

Herra Scadens keskeytti: -”Mutta MIKSI? Miksi Engram tappoi Erwinin? Ja miksi hän yritti tappaa Ommin?”

-”Tähänkin uskon tietäväni vastauksen, mutta antaa Engramin itse kertoa.”

Kammoirot vastasi tietäväisenä ja käden liikkellä antoi suunvuoron Sisäministerille.

Engram näytti ensin siltä että ei aikoisi vastata, mutta yhtäkkiä hän alkoi puhumaan vihan kyllästämällä äänellä:

-”Koska minä RAKASTAN Medyä. Aivan! Tuliko se yllätyksenä? Minä yritin hurmata hänet englanninkielen taidoillani, mutta ei! KREIVI Schauman tai TEOLLISUUSPOHATTA Ommi olivat kuulemma parempia miehiä. Eikö SISÄMINISTERIYS ja kielitaito merkitse enää mitään !?

Varapresidentti nanton keskeytti epäluuloisena: -”Ja tekö siis ensimmäisenä päätitte TAPPAA kilpakosijanne? Niinkö?”

-”Noh, se tälläiselle IKP:laiselle tuli ensimmäisenä mieleen...

Engram vastasi hieman tympääntyneenä, mutta jatkoi sitten raivoamistaan:

-”Medy sanoi minulle että olin liian nuori. LIIAN NUORI! Ju*alauta, minulla kasvaa jo parta! Voiko silloin olla liian nuori? VOIKO!? EI, älä sano mitään! Älä sano mitään!”

Engramin kasvoilla paistoi hulluus kun hän veti Q1- revolverinsa esiin taskustansa. Ihmisjoukko kohahti säikähdyksestä. He kuitenkin rauhoittuivat kun huomasivat Engramin vetäneen aseen oman leukansa alle.

Kammoirot pysyi ainoana ihmisenä rauhallisena koko tilanteen ajan.

-”SE ON LOPPU NYT! Se on loppu nyt...”

Sisäministeri raakkui ja veti liipaisimesta...

Luku 11

NAKS! NAKS! NAKS!

-”Mitä...?”

Yllättyneisyys paistoi Engramin kasvoilta. Sitten hän tunsi kaksi pistoolin piippua selässänsä. Hän kääntyi ja näki selkänsä takana kaksi aseistautunutta nuorta naista: Vaalea- ja tummahiuksisen.

-”He,” Kammoirot aloitti, ”ovat LESPO:n erikoisryhmää: Ulrika ja Tatjana. Kutsuin heidät paikalle piippupuhelimellani muutama minuutti sitten. LESPO on aina valmiina.”

Sitten tapahtui jotain. Prinsessa Medy, joka oli koko tapauksen ajan hiljaa kuunnellut Herra Tzu'n englanninkielistä käännöstä, nousi seisomaan, käveli Engramin eteen ja läimäisi tätä avokämmenellä vasten kasvoja.

Silloin Sisäministeri murtui.

-”Viekää minut pois...” Hän mutisi kahdelle pidättäjälleen.

Epilogi

Kun Engram oli viety pois, juhlavieraat aloittivat kyselytulvan:

-”Onko hän todella arkkivihollisesi?” -”Kuinka Te näytitte kokoajan tietävän ettei ase laukeasi?” -”Kasvaako inflaatio oikeasti koko ajan?”

Kammoirot sukaisi viiksiään ja vastasi:

-”Ei, Hän ei ole arkkiviholliseni. Vain joku wannabe- Presidentti.

Ja kun hän veti aseen esille, näin haukankatseellani sen piippuun kaiverretun tekstin: ”MADE IN eSWEDEN”, josta tiesin aseen suutariksi.

Ja kyllä, Mikaseni, inflaatio todellakin kasvaa kokoajan...”

Kammoirot kääntyi ja lähti rauhallisesti kävelemään salongi ovea kohti. Viimeinen kysymys kuitenkin keskeytti hänet.

-”Mistä tiesitte että hän oli verhon takana?”

Kammoirot pysähtyi, kääntyi yleisöönsä päin ja iski silmää. -”Se oli helppoa. Näin hänen nilkkansa verhon takaa!”

Katso myös

Alkuperäisen tarinan ensimmäinen osa
Alkuperäinen tarina englanniksi
Kammopaperi