World War III/Suomi

From eRepublik Official Wiki
Jump to: navigation, search
Languages: 
EnglishIcon-English.png
中文(简体)Icon-China.png
SuomiIcon-Finland.png
PolskiIcon-Poland.png
Kolmas Maailmansota
Map of Kolmas Maailmansota
Date 13.7.2009 –
19.11.2009
Location Flag-Canada.jpg Canada
Flag-USA.jpg USA
Flag-Spain.jpg Spain
Flag-North Korea.jpg North Korea
Flag-Norway.jpg Norway
Flag-Finland.jpg Finland
Flag-Denmark.jpg Denmark
Flag-Greece.jpg Greece
Flag-Croatia.jpg Croatia
Flag-Switzerland.jpg Switzerland
Result PEACEN hajoaminen
Belligerents
Flag-EDEN.jpg EDEN
Flag-FORTIS.jpg Fortis
Flag-Canada.jpg Canada
Flag-USA.jpg USA
Flag-Czech Republic.jpg Czech Republic
Flag-Finland.jpg Finland
Flag-Greece.jpg Greece
Flag-Israel.jpg Israel
Flag-North Korea.jpg North Korea
Flag-Norway.jpg Norway
Flag-Poland.jpg Poland
Flag-Romania.jpg Romania
Flag-Spain.jpg Spain
Flag-Sweden.jpg Sweden
Flag-Switzerland.jpg Switzerland
Flag-PEACE.jpg PEACE
Flag-Colombia.jpg Colombia
Flag-France.jpg France
Flag-Russia.jpg Russia
Flag-Hungary.jpg Hungary
Flag-UK.jpg UK
Flag-Argentina.jpg Argentina
Flag-Brazil.jpg Brazil
Flag-Indonesia.jpg Indonesia
Flag-Iran.jpg Iran
Flag-Italy.jpg Italy
Flag-United Netherlands.jpg United Netherlands
Flag-Portugal.jpg Portugal
Flag-Serbia.jpg Serbia
Flag-Turkey.jpg Turkey
Flag-Ukraine.jpg Ukraine

Kolmas Maailmansota, joka tunnetaan myös nimillä Vuoden 2009 suuri sota tai PEACEN koodinimellä Operaatio PIG MAC™ oli kolmas maailmanlaajuinen konflikti Uudessa maailmassa, PEACE GC:n ja ATLANTIKSEN jälkeläisten EDENIN ja Fortiksen välillä.

Se alkoi 13. heinäkuuta 2009, kun Ranska aloitti hyökkäyksen Kanadaan. Suurin osa taisteluista käytiin Pohjois-Amerikassa, eritoten USA:ssa ja Kanadassa. Sota kuitenkin laajentui Skandinaviaan sekä Espanjaan. Sota loppui 19. marraskuuta 2009 PEACEN hajoamisen johdosta. Lopputulos on kiistanalainen ottaen huomioon, että PEACE menetti kaikki valtaamansa alueet joko rauhojen tai vapaussotien kautta; kuitenkin PEACE-maat selvisivät sodasta menettämättä yhtään ennen sotaa omistamaa aluetta.

Taustaa

Heinäkuun 10. 2009, Unkari hyökkäsi Skotlantiin, Isoon-Britanniaan ja lopulta valtasi alueen osana maiden välistä harjoitussotaa. Tämä liike nähtiin entisissä ATLANTIS-maissa Kanadan, tai Norjan valtauksen valmisteluna. Ison-Britannian Pääministeri lupasi, ettei Skotlantia käytetä Kanadan valtaamiseen [1].

Heinäkuun 12. 2009, Indonesia hyökkäsi Japanin Kyushuun ja Japanin Presidentti vetäytyi välittömästi, antaen Indonesialle rajan Yhdysvaltojen kanssa.

Näiden lisäksi, Kanada ja USA ovat Ranskan, Venäjän, Portugalin, ja Mexicon rajanaapureita. Kanada ja USA olivat myös aktivoineet MPP:t kolmea edellistä vastaan.

Päärintamat

Ranska vs Kanada

Ranska hyökkäsi Nova Scotiaan, Kanadaan heinäkuun 13. 2009 käyttäen jo avointa sotaa ja vanhoja MPP:itä, jotka oli aktivoitu Operatio Ranskanleivän aikana. Kyseinen hyökkäys aloitti Pohjois-Amerikan invaasion. Ranska ja sen liittolaiset onnistuivat pudottamaan muurin -450 000 pisteeseen. Kanada ja sen liittolaiset onnistuivat kuitenkin kasaamaan muurin takaisin Ei kenenkään maalle 50 000 pisteen turvin. Loppujenlopuksi Ranska valtasi Nova Scotian ja taistelusta tuli yksi suurimmista koko eRepublikin historiassa. [146]. Hyökkäys jatkui Prinni Edwardin Saarille, minkä valtaus oli helppoa pienen asukasluvun ja puolustusjärjestelmän puuttumisen johdosta. Alue ei myöskään ollut strategisesti tärkeä.

Seuraavien päivien aikana Ranska valtasi Kanadan provinsseja: Nova Scotia, Newfoundland and Labrador, ja Nunavut (kyseisessä järjestyksessä). Ranska myös swappasi Brittanyn ja Nova Scotian UK:lle, estääkseen vastahyökkäyksiä (USA:lla ja Kanadalla ei ollut avointa sotaa UK:n kanssa, mikä oli juuri vaihtanut puolta). Ranska jatkoi hyökkäystään Manitobaan, josta Kanada vetäytyi. Tämän johdosta he pääsivät hyökkäämään Venäjän valtaamille USA:n alueille. USA taas puolestaan hyökkäsi juuri vallattuun Manitobaan, jotta he saisivat aloitteen sodassa. Siirto epäonnistui Venäjän vetäydyttyä Kanadan hyökkäämiltä alueilta ja Ranskan vetäydyttyä Manitobasta, kääntäen katseet tärkeään Quebecin alueeseen.

Quebec menetettiin pian, kuten myös PEI, joka oli vapautettu Vapaussodalla (harvinainen voitto Kanadalle sodan alkuvaiheessa). Kanada sai aloitteen takaisin Ranskalta Espanjan hyökättyä Ranskaan. Kanada käytti ajan Venäjän valtaamien USA:n alueiden valtaamiseen ja Kanadan omien alueiden vapauttamiseen, joka suurilta osin epäonnistui. Kauaa tämä ei kestänyt, koska Brasilia blokkasi Espanjan antaen Ranskalle mahdollisuuden hyökkäämiseen.

Heinäkuun 31. päivään mennessä, 22 päivää hyökkäyksen alusta, Ranskalla oli hallussa suurin osa Kanadasta. Se oli vallannut Atlantin provinssit, Newfoundlandin, New Brunswickin, Nova Scotian ja Prinssi Edwardin saaret. Se oli myös vallannut Nunavutin, Luoteisterritoriot ja Yukonin, kuten myös hyvän osan Läntisestä Kanadasta, mukaan lukien Manitoban, Saskatchewanin ja Albertan (viimeisimmällä alueella oli Tupla Q5:set ja suuri osa Kanadan kansalaisia). Ranskalla oli hallussaan myös monen ranskalaisen kultainen tavoite, ranskankielinen Quebec. Kanadalla oli jäljellä ainoastaan Brittiläinen Kolumbia ja Ontario (Kanadan linnoitus). Melkein kuukauden jatkuvan taistelun jälkeen, sodassa tuli tauko, minkä aikana Ranska swappasi sen Kanadan alueita liittolaisilleen PEACE:ssa.

Mutkikkaiden alueswappien jälkeen, Ranska oli siirtänyt suuren osan Kanadasta UK:lle, jolla oli aktiivinen sota monien PEACE maiden kanssa menneisyyden konflikteista. Tämän avulla Unkari sai haltuunsa Nunavutin, Manitoban ja Saskatchewanin käyttäen Skotlantia porttina Kanadaan. Iran otti Yukonin ja Luoteisterritoriot haltuunsa. UK:lle jäi PEI, Newfoundland, Nova Scotia ja New Brunswick.

BC:n menetettyään jäi vain Ontario Kanadalle. Kanadan hallitus siirsi kansalaisia Ontarioon valmistautumaan viimeiseen taisteluun. Ontario saavuttikin melkein 3000 asukkaan rajan nostaen muurin suureksi. Viimeinen alueswappi tapahtui elokuun 5. 2009, kun Ranska antoi Nova Scotian UK:lle ja seuraavana päivänä Ranska hyökkäsi Ontarioon Quebecista. Viimeinen taistelu oli raivokas ja se oli yksi pisimmistä ja suurimmista taisteluista eRepublikin historiassa. Taistelu meni 5 tuntia 58 minuuttia yliajalle, kun Kanada ja liittolaiset yrittivät nostaa muuria Ei kenenkään maalle ja PEACE yritti ajaa puolustajat maanalle. Loppujen lopuksi PEACE onnistui ajamaan puolustajat Ei kenenkään maalle ja Kanada oli pyyhitty kartalta.

Se ei kestäisi kuitenkaan kauaa ja se antoi pidemmällä tähtäimellä EDENILLE/USA:lle piiloetuja.

Venäjän hyökkäys Pohjois-Amerikkaan

Heinäkuun 14, 2009, päivä sen jälkeen, kun Ranska hyökkäsi Nova Scotiaan, Venäjä aloitti hyökkäyksen Amerikan Yhdysvaltoihin Alaskan alueelle. Tämän mahdollisti avoin sota kuukausien takaisesta USA-Venäjä sodasta, jossa USA oli aktivoinut Venäjän liitot. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui tarkoittaen, että Venäjän täytyi odottaa 24 tuntia, kunnes he pystyisivät hyökkäämään uudelleen. Toisella kerralla, 16. heinäkuuta, Venäjä onnistui Alaskan valtaamisessa ja aloitti välittömästi hyökkäyksen Washingtoniin, mikä myös jäi Venäläisten sotilaiden vallan alle.

Kun Venäjä yritti vallata Idahoa, USA vetäytyi. Tämä oli yritys hankkia aloite sodassa. Samaan aikaan Kanada vetäytyi Manitobasta. USA hyökkäsi Ranskan valtaamaan Manitobaan, kun taas Kanada hyökkäsi Venäjän valtaamaan Alaskaan ja Washingtoniin. Venäjä käytti heidän taktiikkaansa ja vetäytyi Alaskasta ja Washingtonista (Ranska vetäytyi myös Manitobasta) Aloitteen saatuaan, Venäjä hyökkäsi moneen USA:n osavaltioon kerran estääkseen USA:n käyttämästä samaa taktiikkaa toisten. Venäjä valtasi Nevadan, Oregonin, Utahin, Montanan, Wyomingin ja Pohjois-Dakotan. Suurin osa näistä osavaltioista menetettiin johtuen siitä, että Amerikkalaisjoukkoja ohjattiin taistelemaan Kanadassa, jolla oli vähemmän alueita ja mitkä olivat tärkeämpiä, kuin Venäjän valtaamat.

Venäjän hyökkäys pysähtyi 22. heinäkuuta, milloin Pohjois-Korea ja Norja, USA:n ja Kanadan liittolaiset, hyökkäsivät Far Eastern Russiaan ja Pohjois-Venäjälle. Tämä antoi USA:lle mahdollisuuden vastahyökkäykseen, joka johti Utahin, Oregonin, Nevadan, ja Wyomingin takaisinvaltaukseen. Kanada onnistui valtaamaan Idahon. Heinäkuun 26, 2009 Indonesia hyökkäsi Hawajille antaen Venäjälle mahdollisuuden ottaa aloite sodassa. USA oli nyt ongelmissa. Venäjä oli vallannut Pohjois-Korean, joka johti blokkausmahdollisuuksien heikkenemiseen ja USA taisteli nyt kolmella rintamalla (Venäjä taisteli Keskilännessä, Indonesia länsirannikolla ja Portugali itärannikolla). Ensimmäisen kuukauden jälkeen, Venäjällä oli hallussaan Montana, Utah, Oregon, Nevada, North Dakota, South Dakota, Colorado, Minnesota ja Yhdysvaltalaisten epäonneksi Kansas, missä oli Q5 sairaala ja puolustusjärjestelmä sekä suuri määrä Amerikkalaisia.

Monista rintamista johtuen, USA:lla oli mahdotonta hyökätä ja sen täytyi keskittyä puolustamiseen. Sodassa Venäjää vastaan, USA:lla oli kohtalaisia onnistumisia alueiden turvaamisessa. Elokuussa Venäjä valtasi Nebraskan, Wyomingin, Iowan, Michiganin, Missourin, Indianan, Illinoisin, Ohion, Pennsylvanian, New Yorkin, Vermontin, Connecticutin, Rhode Islandin, New Jerseyn (toiseksi suurin osavaltio siihen aikaan), New Hampshiren, Massachusettsin, Mainen, ja Oklahoman.

Lopulta Venäjä ja sen PEACE liittolaiset hallitsivat kaikkia, paitsi yhtä USA:n osavaltiota: Floridaa. Mahdollinen hyökkäys Floridaan olisi tullut olemaan yksi suurimmista taisteluista eRepublikin historiassa. Alueella oli Q5 puolustusjärjestelmä ja sairaala, ja toimi 10 000 Amerikkalaisen kotina. Alueen muuri oli siihen aikaan suurin, yli 1 miljoona pistettä. Täysi USA:n tuhoaminen ei ollut PEACEN strategian mukaista, koska kaikki sodat loppuisivat ja USA:lla olisi ollut mahdollisuus vapauttaa alueitansa alue kerrallaan, kuin Kanadan ja Espanjan tapauksessa. He olisivat voineet antaa Yhdysvaltalaisten mädäntyä Floridassa ja tuhota USA:n hitaasti talouden. Heidän tarvitsisi solmia hyökkäämättömyyssopimus USA:n kanssa heidän ehdoillaan, jotka määräävät, ettei USA voi hyökätä heihin ja heidän täytyisi maksaa suuret määrät kultaa alueiden palauttamisesta. Tätä ideaa kannatti kaikki muut osalliset, paitsi Venäjä, mikä päätti, että USA ansaitsee täydellisen tuhon.

Tulossa olevaa eroa PEACE-maiden välillä ennakoi Indonesian solmima itsenäinen rauha USA:n kanssa, mikä osoittautui tuhoisaksi heille, kun USA:lla oli aloite sodassa ja he aloittivat kiivaan hyökkäyksen Indonesian ja Portugalin valtaamiin alueisiin. Venäjä riensi apuun ja hyökkäsi juuri vapautetuille USA:n alueille blokkaukseen USA:n hyökkäämästä Indonesiaan ja Portugaliin. Bugista johtuen Adminit keskeyttivät sodan maiden välillä. Kun bugi oli selvitetty, Venäjällä ei ollut mahdollisuutta hyökätä USA:han. Kanada, kenen suurin osa alueista oli vapautettu, blokkasi Venäjän hyökkäysmahdollisuuden. Sota alkoi kääntyä USA:n puolelle huolimatta Venäjän yrityksistä vapauttaa alueet Kanadan ja Venäjän rajalta. Venäjä pakotettiin katselemaan, kun Indonesiaa työnnettiin kauemmas ja kauemmas länteen, kunnes syyskuun 6. se oli työnnetty takaisin omille saarilleen. Portugali oli myös solminut itsenäisen rauhan USA:n kanssa ja palauttanut kaikki USA:n alueet.

Välittömästi Indonesian tappion jälkeen, USA aloitti hyökkäysaallon Venäjän päälle. Jopa kohtalaisen pienen maan, Kolumbian yritykset blokkia USA:ta epäonnistuivat USA:n vetäydyttyä taisteluista ja hyökäten Venäjän alueille. Syyskuun 10. oli Venäjän ota tai jätä tilanne, kun kaikki heidän hallussaan olevat USA:n alueet olivat hyökkäyksen alaisena. Venäjä tankitti onnistuneesti New Jerseyssä ja heillä oli mahdollisuus saada aloite vielä kerran.

Merkit viittasivat suureen PEACE:n hyökkäykseen siinä vaiheessa. Venäjän Presidentti oli julistanut tavoitteekseen vallata linnoitus Florida, mihin hyökkääminen maksaisi jo yli 200 kultaa, puhumattakaan tankituksesta, jota tarvittaisiin 1 000 000 pisteen muurin tuhoamiseen. PEACE valmisteli operaatioita Kanadaa, Kroatiaa ja Kreikkaa vastaan. Suunnitelmat epäonnistuivat, kun Kolumbia epäonnistui hyökkäyksessään Nebraskaan menettäen aloitteen USA:ta vastaan. Samaan aikaan Norja yhteistyössä Ruotsin ja Suomen kanssa hyökkäsi Pohjois-Venäjälle, blokaten Venäjää hyökkäämästä Yhdysvaltoihin. USA voitti aloitteen sodassa Venäjää vastaan ja tällä kertaa se oli lopullista. Ranskan yritykset blokata USA:ta torjuttiin nopeasti ja kun Ranska sai rajaa Kanadan kanssa, laitettiin Ranska blokkiin.

Myöntäen tappion sodassa, Venäjä ei tehnyt suurta vastarintaa USA:n hyökätessä heidän viimeiselle alueelleen Pohjois-Amerikassa, New Jerseyhyn. Heidän keskittymisensä kääntyi Skandinaviaa kohti.


Indonesia vs USA

Heinäkuun 11, 2009, kaksi päivää ennen hyökkäystä Pohjois-Amerikkaan ja Indonesian uhkauksien jälkeen, Indonesia swappasi alueita Japanin kanssa ja otti haltuunsa Kyushun, joka on Hawajin rajanaapuri. Indonesia hyökkäsi Kiinaan saadakseen ilmaisen sodan USA:n kanssa. Huolimatta siitä, että Indonesian odotettiin hyökkäävän länsirannikolle, hyökkäys alkoi sen sijaan PEACEN hyökkäyksillä Nova Scotiaan ja Alaskaan. Vasta monta päivää myöhemmin, heinäkuun 24. päivä Indonesia aloitti hyökkäyksen Hawajille ja Portugali Georgiaan.

Paperilla Indonesia oli alakynnessä. USA ei ollut koskaan hyökännyt Indonesian alkuperäisalueelle, joten USA ei ollut aktivoinut Indonesian liittoja. Tämä tarkoittaa, että Indonesia taistelisi USA:ta ja sen 10:ntä liittolaistaan vastaan yksin. Indonesia kuitenkin on vanha ja yksi vahvimmista maista pelissä johtuen suuresta määrästä korkea voimaisia pelaajia. He onnistuivat voittamaan Hawajin taistelun, kun USA ja sen liittolaiset yrittivät pidätellä hyökkäyksiä muilla aluilla. Heidän seuraava voittonsa Kaliforniassa oli suuri. Kaliforniassa oli Q5 DS ja Q4 sairaala, se oli yksi USA:n korkean raaka-ainetuotannon alue ja siellä asui noin 10 % Yhdysvaltojen työvoimasta. Muutaman viikon aikana Indonesia oli kylvänyt tuhoa eteläisessä USA:ssa vallaten New Mexicon, Arizonan, Nevadan, Louisianan, Oregonin, Oklahoman, Mississippin ja toisen tärkeä alueen, Texasin. Elokuun alussa Indonesia oli saavuttanut Venäjän ja Portugalin valtaamat alueet. USA:lla oli jäljellä vain muutama osavaltio, Florida ja pari Uudessa Englannissa.

PEACEN hyökkäykseen tuli tauko, kun he neuvottelivat seuraavista siirroista. Indonesia ja suurin osa PEACE maista kannatti vihamielisyyksien lopettamista ja hyökkäämättömyyssopimuksen solmimista USA:n kanssa PEACEN ehdoilla, pääasiassa siksi, että Floridan valtaamiseen tarvittavaa kultaa ja voimaa ei löytyisi. Kaikki mukana olleet maat, paitsi Venäjä, hyväksyivät sopimuksen, USA mukaan lukien. Venäjän mielestä 300 kullan hinta/alue ei olisi tarpeeksi suuri. Venäjä jatkoi hyökkäystään Uuteen Englantiin, toivoen valtaavansa kaikki alueet, ennen kuin sopimusta syntyisi. Indonesian Presidentti päätti toimi omin päin ja solmi itsenäisen rauhan USA:n kanssa lopettaakseen vihamielisyydet juuri kun viimeinen Uuden englannin osavaltion Maine menetettiin. Rauha läpäisi USA:n kongressin ja Indonesian kongressin äänin 13-6. Kuitenkin sekaannus pelimekaniikoissa aiheutti sen, että Indonesia vain sulki avoimen liiton USA-Portugali sodassa (sotamoduuli katsoo laukaistut liitot omikseen). Portugali menetti liittolaisen USA:ta vastaan ja USA:lla oli vielä mahdollisuus hyökätä Indonesiaan.

Hankkimallaan aloitteella, USA:n ja EDENin joukot onnistuivat vapauttamaan Texasin, Oklahoman ja Louisianan Indonesian vallan alta, mutta juuri vapautetut alueet jakoivat rajaa Venäjän alueiden kanssa ja se hyökkäsi. Johtuen bugista pelissä, mikä aiheutti ongelmia sotamoduulissa, keskeytettiin sota USA:n ja Venäjän välillä. Tämä antoi USA:lle mahdollisuuden vallata takaisin New Mexico, Mississippi, Arizona ja Neavada. Vaikka sota Venäjän kanssa jatkui, ei Venäjä päässyt hyökkäämään, koska Kanada blokki Venäjää aktiivisesti. Myös Portugali oli solminut itsenäisen rauhan USA:n kanssa ja palautti kaikki valtaamansa alueet.

Kaliforniasta oli tullut Indonesian tukikohta Amerikassa. Siellä oli Q5 sairaala ja puolustusjärjestelmä sekä suuri määrä Indonesian kansalaisia. Jos Indonesia ei pystyisi puolustamaan Kaliforniaa, se tulisi häviämään sodan. Monet PEACEkeepperit liittolaismaista saapuivat auttamaan Indonesiaa puolustamaan Kaliforniaa. Taistelu oli kiivas ja lopulta Indonesia onnistui voittamaan sen kovan tankituksen jälkeen. Indonesia ei kuitenkaan onnistunut siirtymään sisämaahan. Ilman Portugalia ja Venäjää hämäämässä USA:ta, Indonesialla ei ollut mahdollisuutta voittaa yksin. Syntyi pattitilanne, missä Indonesia hyökkäsi jatkuvasti Nevadaan ja Arizonaan estääkseen USA:n mahdollisuuden hyökätä Kaliforniaan uudelleen. Syyskuun ensimmäisen kolmen päivän aikana alueita ei vallattu, kun Indonesia ja Kanada jatkoivat USA:n ja Venäjän blokkimista. USA:lla kävi hyvä tuuri, kun Indonesian presidentti bannattiin laittomien varojen hankkimisesta. Tämä johti Indonesian blokkimisen loppumiseen. Indonesia hävisi Arizonassa ja tämä antoi USA:lle mahdollisuuden vallata Kalifornia. Seuraavana päivänä USA valtasi Hawajin työntäen Indonesian pois sodasta.


Portugali vs USA

Myös Portugalilla Venäjän ja Ranskan tapaan oli avoin sota menneistä konflikteista tammikuun 2009 alusta. Kuten Indonesia, he eivät aloittaneet vihamielisyyksiä sodassa. Itse asiassa, Portugali solmi rauhan Espanjan kanssa Venäjän ja Ranskan hyökkäyksien aikana, joka johti spekulointiin EDENin mediassa, että Portugali jäisi sodassa neutraaliksi. Kuitenkin heinäkuun 25. 2009, samana päivänä, kun Indonesia hyökkäsi Hawajille, Portugali hyökkäsi Georgiaan. Kuten aiemmin kerrottiin, USA ei ollut riittävästi valmistautunut kolmeen rintamaan Portugalia, Venäjää ja Indonesiaa vastaan. Portugalin aktivoitujen liittojen avulla, se onnistui valtaamaan USA:lta Tennesseen, Kentuckyn, West Virginian, District of Columbian (symboolinen takaisku USA:lle, kun täällä sijaitsee IRL USA:n pääkaupunki), Arkansasin, Marylandin, Alabaman, North Carolinan, Delawaren, Virginian, ja South Carolinan.

Portugali kannatti hyökkäämättömyyssopimuksen solmimista USA:n kanssa, vaikka ehdotettu suunnitelma romuttui Venäjän vastusteluista johtuen. Rauhanneuvotteluiden aikana PEACEN hyökkäyksien vähyydestä johtuen, USA hyökkäsi Alabamaan. Portugali onnistui torjumaan kaksi muuta hyökkäystä, mutta asiat kääntyivät huonompaa kohti, kun Indonesia vahingossa solmi liiton USA:n kanssa, mikä sulki avoimen liiton. USA työnsi Indonesiaa pois alueiltaan, kun Kanada taas hoiti Venäjän blokkimisen. Tietäen, että suunta sodassa muuttuisi, Portugalin ja USA:n hallituksen solmivat rauhan, jonka ehtoihin kuului 500 kullan suuruinen summa ja rauhansopimus (paljon kevyemmät ehdot, kuin alkuperäisessä ehdotuksessa, jonka Venäjä hylkäsi; kyseisessä sopimuksessa USA olisi joutunut maksamaan 200 kultaa medium alueesta ja 300 kultaa high alueesta). Kolmen päivän aikana Portugali vetäytyi USA:n alueilta.


Unkarilaisten Pohjois-Amerikan miehitys

Euroopassa raivoavien konfliktien takia, Unkarilla oli mahdollisuus saada yhteinen raja Kanadan Newfoundlandin kanssa UK:n Skotlannista. Vaikka moni näki tämän askeleena Unkarilaisten hyökkäykseen Kanadaan, todellisen hyökkäyksen toteutti Ranska. Kuten aiemmin on kerrottu, Kanada vallattiin kokonaan ja sen alueet jaettiin Ranskan, UK:n, Iranin ja Unkarin kesken. Unkari sai Nunavutin, Manitoban ja Saskatchewanin. Unkari valtasi myös Idahon, Montanan, Washingtonin ja Alaskan, mitkä Kanada oli vallannut Venäjältä. Kanada onnistui palauttamaan itsensä kartalle joukolla vapaussotavoitoilla UK:ta vastaan ja alkoi blokkimaan Unkaria. Tämä oli Unkarin kohtalo, mistä se kärsi koko sodan ajan: olla blokattuna Kanadan, USA:n ja Ruotsin (hyökkäsi välillä Unkarin valtaamaan Tanskaan) toimesta, kunnes Unkarin kaikki liittolaiset olivat voitettu ja se oli hallitsi yksin osia Kanadasta ja USA:sta.

Pattitilanne alkoi tästä. Unkari ei uskaltaisi hyökätä Kanadaan tai USA:han aktivoiden liittoja tehden siten helpoksi takaisin valtauksen. Kanada ja USA eivät onnistuisi voittamaan Unkaria, maailman vahvinta valtiota, yksin. Ei edes yhtäaikaisilla hyökkäyksillä. Sota raivosi muualla PEACEN ja EDENin välillä ja asiat rauhoittuivat Amerikassa.

Monia yrityksiä tehtiin alueiden vapauttamiseksi. Kaksi päivää Venäjän tappion New Jerseyssa, USA hyökkäsi Unkarin valtaamaan Manitobaan sekä Kanadan aloitti hämäyshyökkäyksen Washingtoniin. Unkari onnistui torjumaan hyökkäykset ja se merkitsi, ettei Unkari lähtisi Amerikasta pitkään aikaan. Tätä kesti melkein koko lokakuun: USA ja Kanada aloittivat hyökkäyksiä Unkariin, mutta Unkari onnistui torjumaan yritykset. Unkarin ensimmäinen tappio tapahtui lokakuun 21. kun USA EDEN joukkojen kanssa onnistuneesti valtasivat Manitoban [147]. Tämä oli sen ajan suurin taistelu ja oli pitkään listattuna 10 suurimman taistelun joukkoon. Taistelussa tehtiin yli 8 000 000 pistettä vauriota. [148]. Unkari oli rakentanut alueelle sairaalan ja puolustusjärjestelmän, sekä siirtänyt kansalaisiaan puolustamaan sitä.

Unkari vapaaehtoisesti palautti kaikki valtaamansa alueet, pois lukien kaksi jäljellä olevaa linnoitusta, Alaskaa ja Nunavuttia. Tämä pakotti USA:n ja Kanadan hyökkäämään alueille, mikä olisi kallista. Sodan momenttum oli Amerikkalaisten puolella, kun heidän sotakoneistonsa vyöryivät Nunavuttiin 25 lokakuuta 2009. Tämä merkitsi Kanadan totaalista vapauttamisesta PEACEN vallan alta. Sodan tulos oli väistämätön. USA hyökkäsi Alaskaan lokakuun 29 monen Unkarilaisen lähdettyä karkuun kotimaahansa. USA:n joukot valtasivat Alaskan, heidän ensimmäisen menettämänsä alueen sodassa. Maanosan palauttamisen alkuperäisille omistajilleen lopetti Vuoden 2009 Suuren Sodan. EDENin ja PEACEN välinen sota kuitenkin jatkui maailmanlaajuisesti.


Toissijaiset rintamat

Näiden tapahtumien aikaan, monia hyökkäyksiä ja vapaussotia aloitettiin tärkeiden maiden hämäämiseksi.

Ranska vs. Espanja

Ranska eteni Pohjois-Espanjassa vallatakseen Espanjan high rauta alueen, Asturiaksen
Espanja ja Ranska, entiset liittolaiset Mediterranean Alliancessa, ovat olleet sotajalalla aina Operaatio Ranskanleivästä lähtien ja heidän välillään on käyty kylmää sotaa sen loppumisen jälkeen. Kun Ranska hyökkäsi heinäkuussa 2009 Kanadaan, Espanjan liittolaiseen, ei kestänyt kauaa, kunnes Espanja heittäytyi taisteluun Kanadan puolelle. Kymmenen päivää hyökkäyksen alun jälkeen, heinäkuun 23. Espanja hyökkäsi Ranskan Languedoc-Roussilloniin tavoitteenaan pysäyttää Ranskan voittojen sarjan Pohjois-Amerikassa. Tämä tarkoitti puolustajien ensimmäistä suurta vastahyökkäystä, kun Pohjois-Korea ja Norja hyökkäsivät Venäjälle, antaen USA:lle ja Kanadalle mahdollisuuden saada aloitteen.

Ranska ja heidän liittolaisensa onnistuivat pysäyttämään hyökkäykset Aquitaineen ja Rhone Alpseihin ja jopa valtasivat takaisin Lanquedocin. Espanja kuitenkin valtasi sen vielä kerran monta päivää myöhemmin. Näin he saivat mahdollisuuden avata monia hyökkäyksiä Ranskan sydänmaille. Espanjan kuitenkin pysäytti Brasilia, mikä hyökkäsi Kanarian Saarille. Sinä hetkenä PEACEN johdolle kävi selväksi, että Espanja täytyisi hoidella. Sen kuitenkin täytyi odottaa siihen saakka, kunnes Ranska olisi tuhonnut Kanadan. Elokuun alussa, Kanadan viimeisen alueen, Ontarion, voittamisen ja omien alueidensa turvaamisen jälkeen, Ranska iski Espanjan Navarraan. Täältä Ranska jatkoi läpi Baskimaan ja Cantabrian kohteenaan high rauta alue, Asturias, Espanjan talouden kulmakivi. Sen menettäminen ei olisi isku vain Espanjalle, mutta myös heidän liittolaisilleen, koska se oli heidän ainut luotettava rauta-lähde. Samoihin aikoihin Espanjan omaisuus, yksi suurimmista Uudessa Maailmassa, siirrettiin yhtiöön, mikä oli myytävänä, jonka PEACE osti jälkikäteen. Nämä onnettomuudet synkistivät Espanjan tulevaisuuden.

Elokuun loppuun mennessä, Ranska oli tuhonnut loput Espanjan vastarinnasta, valtaamalla Madridin, heidän viimeisen alueensa 20. elokuuta. Tämä antoi PEACElle koko Pyreneiden niemimaan hallinnan, kuten myös melkein koko Länsi-Euroopan Skandinavian maita lukuun ottamatta.

PEACEN Sisäiset Konfliktit

Sisäiset konfliktit ovat liiton sisällä tehtyjä järjestelyjä alueiden swappaamisesksi.

Unkari vs Iso-Britannia

Kolmas Maailmansota alkoi "harjoitussotana" Unkarin ja Ison-Britannian sekä Indonesian ja Japanin välillä. Kaksi suurinta maata hyökkäsivät ja valtasivat alueita pienemmistä maista. Nämä liikkeet nähtiin Pohjois-Amerikassa uuden sodan aloitusliikkeenä, vaikka mukana olevat maat väittivät liikkeitä neutraaleiksi ja harjoitussodiksi.

Japani vs. Indonesia

Indonesia otti Japanin alueen Kyushun, jotta he saisivat rajaa USA:n kanssa. Alue vallattiin 11. heinäkuuta 2009 ja palautettiin 17 päivää sen jälkeen, kun Indonesia oli saanut jalansijan Pohjois-Amerikassa, tarkemmin Kaliforniassa.

Iso-Britannia vs. Ranska

Sota Britannian ja Ranskan välillä oli sota mukavuussyistä. USA ei voinut hyökätä UK:hon ilman kallista sodanjulistusta, tarkoittaen, että UK:n Ranskalta ottamat alueet olivat turvassa USA:n ja Kanadan hyökkäyksiltä.

Kolumbia-Mexico Sota

Kolumbia-Meksiko sota aloitettiin, jotta Kolumbia pääsisi Meksikon läpi blokkimaan USA:ta. Lue lisää Kolumbia-Meksiko sodasta

Tulokset

PEACE hyötyi sodasta alussa suuresti, kun Indonesia, Unkari, Venäjä, Iran, Iso-Britannia, Ranska, Portugali ja Kolumbia valtasivat vihollisalueita. Monet perinteisen PEACEN viholliset, kuten Kanada, Espanja ja Theokraatit Sveitsissä menettivät maansa kokonaan. USA taas ajettiin Floridaan. Sota myös tarjosi kiinnostusta peliin PEACE maissa (Venäjä ja Ranska), kuten myös tärkeitä taloudellisia voittoja (Unkari eritoten, kuka sai haltuunsa High-raudan alueen, Heilongjiangin).

Kaiken kaikkiaan sodan tulos oli EDENIN riemuvoitto, kun sodan toisen puolisko näytti yhtämittaisilta voitoilta PEACEA vastaan. Kaikki edellä mainitut maat voitettiin, poislukien Portugali, kuka solmi rauhan USA:n kanssa (katso Portugali vs. USA). Espanja ja Kanada johtivat onnistuneita vastarintasotia maissaan ja voittivat täydellisesti Ranskan joukot ja vapauttivat maansa. Tämä oli osasyynä Ranskan asukasluvun laskuun. Iran ja Indonesia käyttivät melkein koko varallisuutensa alueidensa puolustamiseen Pohjois-Amerikassa, mutta lopulta kuitenkin epäonnistuivat siinä. PEACE käytti paljon kultaa vallattujen alueiden infrastruktuurin rakentamiseen, pitääkseen loitolla vastahyökkäykset, vain nähdäkseen ne tuhottavan EDENIN toimesta. Sadat indonesialaiset, iranilaiset ja unkarilaiset, jotka muuttivat tai syntyivät vallatuille alueille, jäivät vihollislinjan taakse alueiden vapautuksen yhteydessä. Moni heistä lopetti pelin turhautuneena tai siksi, koska ei ymmärtänyt pelin toimintaa vielä hyvin.

Eritoten Indonesia kärsi pelaajien lähdöstä, ketkä tunsivat tulleensa petetyiksi tai ketkä olivat turhautuneet tappioon Pohjois-Amerikassa ja Asiassa EDEN joukkoja vastaan. Asukasluku väheni 15 000 pelaajasta 8 000 muutamassa viikossa.

Sota yhdisti entisiä ATLANTIS-maita, ketkä olivat jakautuneet kahdeksi liitoksi sen jälkeen, kun Ruotsi ja Puola valtasivat Saksan. Eden Mobile Corpseista tuli todella tehokas ja tuhoa kylvävä tankkijoukko, kun taas PEACEN vastaava, Peacekeepperit, eivät päässeet kunnolla liikkeelle.

PEACE kärsi sodasta eniten ja vain kuukauden sodan loppumisen jälkeen, jäsenet alkoivat erota liitosta, kunnes siitä tuli kuollut. PEACEN tilalle syntyi pienempi liitto, PHOENIX. Osa entisistä PEACE maista alkoi ajaa erilaista ulkopolitiikkaa. Tämä murtuma antoi EDENILLE mahdollisuuden iskeä takaisin vihollisiinsa ja lopulta Iran, Unkari ja Indonesia kärsivät tappioita Aasiassa USA:ta vastaan. Ranska ja Saksa vallattiin kokonaan Espanja ja Puolan toimesta.